Syyrin taata
04.03.2015 16:04
Arjen historiaa - kovin usein vain jää tuntemattomaksi sen luojat ja osallistujat - kukahan lienee tämäkin jämeräpartainen lähes polkkatukkainen taata? Aamupäivän ostoreissun "helmi"?
Erittäin mielenkiintoinen keskustelu käytiin tänään minun ja entuudestaan täysin tuntemattoman asiakkaani kanssa, ostokset tehtyään ajautui puhe jostain syystä rautatieläisyyteen ja ja vuoden 1918 tapahtumiin. Eihän siinä mitään, vaikka sen tässäkin kerron; Joitakin vuosia sitten ostin erään kuolinpesän kirjaston ja haltuuni ajautui mm. muistikirja noilta ajoilta, joissa olevista merkinnöistä hahmottui veturinkuljettajan vaiheet sisällissodassa. Lyhyesti ja yksinkertaistetusti homma meni näin; vallankumouksen alettua ei liene ollut paljon vaihtoehtoja, junia ajettiin ja kuljetettiin punaisessa komennossa, käytiin Helsingistä Tampereella, Riihimäellä, Karjaalla jne, vieläpä panssarijunalla. Jonkin ajan kuluttua ei taaskaan annettu vaihtoehtoja vaan ajettiin valkoisessa komennossa - ja vielä kertaalleen vaihtuivat käskijät, kun radoilla mentiin saksalaiset pistimineen selän takana. Kyseinen veturinkuljettaja jäi henkiin eikä edes virkaansa menettänyt. Ammattitaitoiset ja loppujen lopuksi vähälukuiset junien liikutteluun pystyvät miehet lienevät olleet "kultaakin kalliimpia" kaikille osapuolille?
Keskustelukumppanin kertoman mukaan hänen sukulainensa sensijaan jatkoi toimessaan Turun rautatieaseman virkailijana punaisen vallan aikana - ei kai ollut paljon vaihtoehtojakaan, kun piti perhekin elättää jne. Välittömästi vallan taas vaihduttua laitettiin mies Sirkkalan kasarmin leirille ja sitten siirreltiin pitkin ja poikin Suomea, kunnes kuoli sairauteen tai nälkään. Ainoana syntinään rautatiekuljetusten omalta osaltaan käynnissä pitäminen.
Todellista ja tapahtunutta historiaa - syitä ja seurauksia, sattumanvaraisuutta.
Kimmo