Luettelo niistä sotavankikarkureista ja NL:n kansalaisista, jotka rauhansopimuksen 9 artiklan I kappaleen b) kohdan mukaan on pidätettävä kuulusteluja varten. ”HAKU” - Helsinki 1950
Antikvariaatin ”Tutkivan Osaston” (vertaa EK - ”Etsivä Keskuspoliisi”!) käsiin sattunut julkaisu, joka kertoo omalla karulla tavallaan siitä, miten yksittäisten ihmisten jahtaaminen ja palauttaminen Neuvostoliittoon oli viranomaisten ja poliisien tärkeimpiä tehtäviä vielä vuonna 1950. Useimmat tavoiteltavista ihmisistä viattomia mihinkään rikokseen - ainoana vikanaan inkeriläisyys tai muu etninen tausta Neuvostoliitossa, palvelu tuolloin voittamattomassa Neuvostoarmeijassa, uskonnollinen vakaumus (eritoten juutalaisuus) yms.

Monille näistä listalla olleista karkotus Neuvostoliittoon tiesi hyvinkin lopullista ja nopeaa kohtaloa - toisille sentään vain Siperiaa… Itse luettelo on ammattimaisen tarkasti toteutettu ja kielten suomi & venäjä kirjoitusasujenkin ja suomennosten asujen, nimien oikeellisuuden yms. suhteen tinkimätön - näin saatiin tehtyä selväksi kaikille maalaisnimismiehillekin keitä etsitään ja mahdollisesti mistä syistä - suvut ja perheet selvitetään kun vain mahdollista, jopa kuulopuheet kirjattu.
Arkistoissa näkyy säilyneen pari kappaletta näitä (näitä ei ole koskaan ollut tarkoitettu yksityisten haltuun), tässä kappaleessa mukana myös luetteloon kuuluvat ilmestymisen jälkeiset päivitykset ja ohjeet - Sisäasiainministeriön kirjeet ja korjaukset, yhteensä 6 kappaletta.

Kappale sitä pimeämpää historiaa - vaikkapa sukututkimuksen lähteeksi tai muuten asiasta kiinnostuneille. Osasta henkilöitä mainittu vain nimi, syntymäaika ja ammatti, esim. Grigorij Drozdovskij - 22.5.1915 - sirkustaiteilija. Toisista runsaammin, kuten ”Pekka Aataminpoika Hyytiäinen, 23.3.1925, maatyömies, ollut vanhempineen Rauman mlk:n Lahden kylässä Uuden-Lahden tilalla, osa omaisia (palautettu) Neuvostoliittoon, sisar ollut Raumalla Purjehdusseuran Paviljongilla ja ravintola Kalevassa, nyt Ruotsissa.” Entäpä ”Semjon Karpov Höylä - 17.7.1905, inkeriläinen työmies, työsijoitus Loimaan kauppala, Lauri Hollo, vaimo Olga Loimaalla Suomen Huollon vanhainkodissa - Höylä uhannut päättää päivänsä - tytär Lempi ollut lastenkodissa Piikkiössä…”. Eräs rakennusinsinööri & kapteeni Meljnikov ja lääkäri Bedrov ”vapautettu sotavankileiriltä ja sen jälkeen toimitettu henkilöautolla Ruotsiin” - vaikutusvaltaisimpia henkilöitä pakoon auttoivat varmastikin suomalaiset virkaveljet ja kollegat?
Venäjän (tuolloin Neuvostoliiton) ymmärtäminen näissä asioissa vaatii paljon - olihan aselevon 1944 syksyllä jälkeisenä aikana Valtionrautetiden kuljetustenkin prioriteettijärjestys inkeriläisten palauttaminen - taakse jäivät sairasjunat haavoittuneiden kotiuttamiseksi rintamilta jne. Vieläpä hakujen ja kuljetusten loputtua inkeriäisiä virallisesti maassamme olevia käytiin pelottelemassa ja houkuttelemassa palaamaan ”kotiin”.
Mielenkiinnolla tutkin itsekin löytyykö tästä hakuja pariin sukuun, joiden kohtaloihin olen törmännyt ihan tällä antikvariaattikauppiaan uralla hankkimalla niiden jäsenten jäämistöjä - toisesta tietämästäni suvusta ei ihme kyllä ole ”hakua” - vaikka muutamaan otteeseen heidän perheensä piileskelystä ja selviytymisestä on liikkeessä puhuttu. Ei tainnut enää v. 1950 Etsivä Keskuspoliisi olla yhtä tehokas kuin vaikkapa 1930-luvulla kommunisteja jahdatessaan - tai sitten ei kaikkia haluttukaan kiinni - varmasti virkapiireissä tiedettiin mihin heitä oltiin palauttamassa eikä Suomen kansakaan aivan sinisilmäistä ollut - paitsi aatteen punaamin silmin toimineet? Heitähän pyörii viroissa vieläkin nykyajankin myrskyissä.
”HAKU” -luettelon hinta on 60,00 €.
Kimmo
No niinhän siinä kävi, että tämä kohde myytiin lähes välittömästi, kiitos tilaajalle (jälleen kerran). Tiedä vaikka sielläkin tilaajan kotinurkilla olisi näitä jahdattavia aikoinaan ollut!